Sukuseura viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan, olihan vuosi 1986 seuran ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. On siis sopiva aika luoda katsaus seuran ihan alkuaikoihin.
Keuruulla 1985 pidetyssä ensimmäisessä sukukokouksessa ehdotettiin sukuseuran perustamista ”eikä juhlaväestä kukaan vastustanut esitystä”. Valittiin toimikunta valmistelemaan seuran virallista perustamista.
Toimikunta tarttui rivakasti asiaan ja jo seuraavan talven aikana se järjestäytyi sukuseuran hallitukseksi, allekirjoitti seuran perustamiskirjan ja laati säännöt. Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kosti Kellomäki, joka oli toiminut myös toimikunnan kokoonkutsujana.
”Saimme hallitukseen innokkaan ja pätevän joukon”, Kosti muistaa vieläkin tyytyväisenä. ”Jokainen hallituksen jäsen ansaitsee kiitoksen. Erityisesti mainittakoon Liisa Niemelä lainopillisine neuvoineen ja Matti Kankaanpään vankka asiantuntemus.”
Kankaanpää oli tehnyt Ilmari Vaissin toimeksiannosta pohjatyötä sukututkimusta ajatellen, mistä oli suuri apu alussa. Vuosi 1986 oli heti vireää toiminnan aikaa: hallitus kokoontui useita kertoja ja kesätapahtumassa päätettiin tilata sukukirja Kankaanpäältä. Sukututkimuksen ja -kirjan tekeminen olivat Kostin mukaan seuran päätavoitteita.
Alkuvuosina pidettiin sukukokous joka vuosi. Kokouksien yhteydessä saatiin samalla kerättyä valokuvia ja muuta aineistoa kirjaa varten. Hommaa riitti, kun nimiä ja henkilötietoja metsästettiin. ”En muista alkuvuosia raskaana aikana, vaan toimittiin täysillä ja aineistoa kerättiin innokkaasti”, Kosti sanoo.
”Meillä oli onni saada ammattilainen tekemään sukututkimus, minkä ansiosta se saatiin valmiiksi lyhyessä ajassa. Sukuhaaroja aktivoitiin antamaan tietoja ja valokuvia, mutta piti myös matkustaa valokuvaamaan ja hankkimaan tietoja. Vanhan ruotsin taitojakin tarvittiin vanhoja asiakirjoja setvittäessä.”
Hän kertoo, että kun tutkimus valmistui ja sukukirja ilmestyi vuonna 1989, hallituksessa tuumattiin, huh, huh! Siinä se oli! Kosti oli tuossa vaiheessa hallituksen varapuheenjohtaja.
Tiiviin rupeaman jälkeen toiminnassa seurasi suvantovaihe. Keuruun kokouksessa vuonna 1990 päätettiinkin pitää sukukokous vastedes joka kolmas vuosi.
Seuran perustamisvaiheet ja ensimmäiset kymmenen toimintavuotta on kuvattu ansiokkaasti Annikki Rajalan kirjoittamassa historiikissa, joka on luettavissa sukukirjan täydennysosan alussa.
EJ
Juttu on julkaistu Waissi-lehdessä 1/2016.
Kuvat: Kosti Kellomäen kotialbumi



